• Talomme henki

    Tapahtumapaikka
    Parainen

    Tapahtuma-aika
    1998

    Aaveen muoto
    Tunnistamaton henki

    Kertojana toimi
    välipalakeksi

    Talossamme huomattiin henkien läsnä olo jo silloin kun isäni ja äitini muuttivat siihen taloon. Talo on alunperin hirsitalo. Isäni ja minä olemme ainoastaan kokeneet siellä yliluonnollisia asioita. Silloin kun isäni ja äitini muuttivat taloommn, isäni tunsi kylmiä väristyksiä menevän lävitseen kun hän oli yläkerrassamme. Se loppui vasta ku isäni puhui hengelle. Se tapahtui ennen syntymääni. Minun kohdallani yliluonnolliset asiat ovat alkaneet vasta vuonna 2009. Silloinkaan ne eivät kohdistuneet talomme henkeen.

    Nyt vasta aloitan varsinaisen tarinani.

    Vuoden 2012 joulukuusta lähtien olen tuntenut kummallista hengen läsnäoloa eteisessämme. Kerran kun olin omassa huoneessani (joka on eteisen vieressä) jotain 00-01 välisen aikana tunsin katseita eteisestämme . Kun vilkaisin sinne niin näin ihan kuin tumma hahmo olisi kävellyt eteisen poikki. En säikähtänyt sitä ja se oli ihme. Seuraavana aamuna kysyin ihan vain uteliaisuuteni takia talomme entisistä asukkaista ja talossa kuolleista. Isäni osasi kertoa kuolleista vain, että täällä on kuollut joku tyttö. Muuta en kysynytkään silloin.

    Viimeisin yliluonnollinen kokemukseni sattui viime torstaina tai perjantaina. Silloin olin pihallamme kuvaamassa maisemia kamerallani kunnes rupesin tekemään lumienkeliä lumeen. Laitoin kamerani mahani päälle hetkeksi. Kun olin tehnyt lumienkelin valmiiksi ja nousin istumaan lumelle niin en nähnyt kameraani missään. Se oli mystisesti kadonnut. Pyysin isäni etsimään sitä, koska hänkin oli ulkona. Isäni kaivoi lumienkelin kohdalta lunta pois aika paljon kunnes hän huomasi jonkun möykyn keskellä hankea. Menimme katsomaan mikä se oli. Se oli kamerani. Menin pieneen shokkiin ja aloin itkeä, koska se oli noin 5-10 metrin päässä lumienkelistä eikä sinne johtanut mitään jälkiä. Sillä hetkellä ei edes tuullut niin että se olisi voinut liukua lunta pitkin.

    Sen jälkeen menin heti omaan huoneeseeni. Koirammekin oli ulkona ja se haukkui välillä kun en ollut sen lähellä. Saattoi se haukkua hengellekkin. Mistä sitä ikinä tietää…


    Jaa facebookissa
    Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla 1990, 1990-luku, 1998, Parainen, Tunnistamaton henki.


  • 5 vastausta aiheeseen Talomme henki

    1. kirsi sanoopi:

      onko toi totta

    2. näykkis sanoopi:

      öö, oon paraislaine ja toi kartan merkki on iha vääräs paikas xD

      oli pakko sannoo x3

    3. välipalakeksi sanoopi:

      @näykkis: joo on 😀

    4. Pikku Lassi sanoopi:

      Meillä mahdollisesti samantyylinen tarkkailija, etenkin eteisessä viihtyy. Siskoni on sen myös huomannut. Kulkee välillä läpi talon ja tarkkailee . Mitä teitte tapaukselle? En tiedä pitäisikö yrittää olla välittämättä vai mitä. En eritysesti ole kummitus intoilija… Hämmentävää kaikenkaikkiaan.

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

     
    © 2004 Henkientalo.com - Kaikki oikeudet pidätetä :)

    Facebook - Twitter - Sivukartta - Sisällön kopioiminen - Mediakortti