Noniin eli tämä tarina kertoo meidän vanhan rintamamiestalon tapahtumista. Mutta pidemmittä puheitta aloitetaas, eli me asutaan perheen kanssa vanhassa rintamamiestalossa jossa asui joskus taannoin (kuoli 50.v sitten) talon rakentaja ja isäntä Ville.
Mun pappani tunsi tän Villen ja auttoi häntä välillä kaikenmaailman maataloushommissa, maaseudulla kun asutaan joten mies oli meidän suvulle tuttu. Ville kuoli sen samaisen talon keittiössä missä me asumme, ja niin kauan kuin me (noin 12 vuotta) ollaan talossa asuttu, on kaikenmaailman ihmeellisiä asioita tapahtunut, vaikken niitä ole vasta kuin parin vuoden sisään alkanut huomioimaan.
Oli kerran ihan tavallinen pimeä syysilta, oli koulupäivä huomenna joten lähdin saunaan, nooh siinähän sitten menin alakertaa missä sauna ja suihkutilat sijaitsivat ja aloin riisuutua, ja enhää minä saanut kuin sukat pois kun huomasin että saippuapurkki lensi maahan, en huomioinut asiaa kuitenkaan sen enempää sillä niitähän nyt tippuu vähän väliä, mutta kun sain paidan pois niin huomasin kun kaikki suihkuhuoneessa olleet purnukat yhtäkkiä lensivät puolväliin suihkuhuonetta (huom! Purkit eivät tippuneet, ne lennähtivät!) jota pelästyin jo hiukan..
Nooh, asettelin purkit takaisin ja menin saunaan, no saunassa ollessani kuulinkin sitten kun joku käveli rappuset alas, äänekäästi ja raskaasti, ja luulin häntä siskokseni, mutta hän se ei ollut, nousin ulos saunasta katsomaan oliko tänne ketään tullut, mutta ketään ei näkynyt..
Noh, peseydyin ja puin ja nojailin siinä sitten kuivaustelinettä vasten ja räpläsin puhelinta, kun kuulin niinkuin joku olisi kopauttanut sormella kolmesti kuivausrumpuun. Kysyin onko huoneessa ketään kanssani, ja kuivausrumpuun kopautettiin uudestaan. Päätin lähteä siitä sitten yläkertaan syömään ja valmistautumaan yöpuulle, ja siitä meninkin sitten ylimpään kerrokseen missä huoneenikin on, odottelemaan unta.
Päätin ensin kuitenkin käydä koneella ja aikani siinä selailin niin päätin mennä nukkumaan kunnes kuulin että joku käveli yläkertaan (rappuset ovat vanhat ja narisevat joten mistään muusta ei voinut olla kyse) ja kävelyäänet pysähtyivät ovelleni. Yhtäkkiä tunsin kuinka kylmä ilmavirta valtasi huoneeni, ja huomasin kuinka oveni läpi ilmestyi suuri, läpikuultava pitkä mies, joka jäi seisomaan ovelleni. Kasvoista en selvää saanut mutta iso mies se kuitenkin oli, aluksi oli pakokauhun vallassa ja teki mieli huutaa, mutta sitten minut valtasi rauhaisa ja iloinen, jotenkin levollinen tunne, ja mies hävisi ilmaan.
Seuraavan kerran kun vierailin isovanhemmillani päätin kysyä papaltani, kuka tuo öillinen vierailija mahtoi olla, pappani kun on koko ikänsä tällä seudulla asunut. Pappa kertoi minulle sitten tarinan tästä kyseisestä Villestä, ja että hän kuoli meidän nykyiseen keittiöömme, nukkui pois.
Pappani kertoi että Ville oli hyvin mukava ja hyväntahtoinen mies, joka ei tehnyt kenellekkään ikinä pahaa, kenties siitä se rauhallinen tunne edeltävänä yönä johtui.(?) Kysyin onko Villestä kuvaa, ja pappani näytti kuvan suuresta miehestä joka seisoi hymyillen aitan nurkalla. Tunnistin mitoista samantien viimeyönä minulle ilmestyneen miehen, Ville se oli, tarinoita Villestä ja talon muista tapahtumista riittää, mutta niistä seuraavalla kertaa.