Pudasjärvi
Tapahtuma-aika
2012
Aaveen muoto
Tunnistamaton henki
Kertojana toimi
Rose & Verity
Tässä taas pitkästä aikaa me sisarukset, jotka ovat kokeneet vanhalla porotilalla outoja asioita. Noin vuosi on nyt kulunut täällä kertomistamme ilmiöistä, ja uusia outoja asioita on ilmennyt viime kertomustemme jälkeen, joten ajattelimme taas jakaa kokemuksemme kanssanne.
Vaikkemme mökillä selittämättömien tapahtumien takia viihdykään, on meidän vietettävä siellä aikaa vanhempiemme kanssa aina silloin tällöin. Tällaisia aikoja ovat muun muassa juhlapyhät ja lomat, kuten kesäloma ja joulu. Talvet ovat mökillämme aika kylmiä, joten minä ja sisko nukumme yleensä alakerrassa vanhempiemme sängyssä ja vanhempamme tekevät pedin pirtin lattialle.
Viime talvena valvoin eräänä yönä todella pitkään kuunnellen musiikkia koneelta kuulokkeiden kautta ja chattaillen kavereiden kanssa. Sisko nukkui vieressä ja vanhemmat koiran kanssa pirtissä. Kello oli reilusti yli puolen yön kun yhtäkkiä kuulin makuuhuoneen vieressä olevasta keittiöstä jysähdyksen. Vaikka musiikki soikin kovalla, oli jysähdys sen verran voimakas, että kuulin sen musiikin läpi.
Tuijotin kiinni olevaa keittiönovea kauan, ennen kuin viimein suljin nopeasti tietokoneen ja sukelsin peiton alle. En uskaltanut mennä katsomaan, mikä äänen oikein aiheutti, koska ajatus yksin pimeään keittiöön hortoilemisesta pelotti suunnattomasti. Valvoin vielä tovin kuunnellen kuuluisiko uusia ääniä, mutta mitään ei kuulunut ja viimein sitten nukahdin.
Aamulla sain sitten kuulla, että ensimmäisenä herännyt isämme oli keittiöön mennessään löytänyt jääkaapinoven auki ja pari kermaviilipurkkia lattialta. Mietimme koko perheen voimin vaikka kuinka kauan miten jääkaapin ovi oli voinut keskellä yötä avautua itsestään ja ruokatarvikkeita vain yks kaks paiskautua lattialle. Vanhempamme yrittivät selittää asiaa, mutta he eivät oikein saaneet kasaan mitään järkeenkäypää selitystä…
Vanhempamme ovat muutenkin kamalan skeptisiä yliluonnollisten asioiden suhteen. He eivät tunnusta niiden olemassaoloa, vaikka kokevat niitä itsekin. Äiti nimittäin kertoi meille yhdestä viikonlopusta, jolloin he olivat olleet isän kanssa kahdestaan mökillä ja todistaneet jotain outoa.
Äiti oli maannut makuuhuoneen parisängyssä lukemassa kirjaa ja isä oli maannut pirtinsohvalla. Molemmilla oli näköyhteys toisiinsa. He olivat jutelleet jotakin keskenään, kun äidin huomio sitten kiinnittyi lipastolla olevan öljylampun kupuun. Hän kertoi nähneensä miten kupu tärisi ja heilui hitaasti, ennen kuin se putosi ja räsähti kappaleiksi lattialle. Kumpikaan ei osannut selittää kuvun putoamista, sillä se oli tapahtunut ihan yks kaks, aivan kuin joku olisi huitaissut lasikuvun alas.
Huolimatta tästä tapahtumasta vanhempamme eivät vieläkään suostu uskomaan, että mökillämme tapahtuu jotakin outoa ja käsittämätöntä. Minä ja sisko sen sijaan tunnemme olomme todella hermostuneiksi siellä, eikä meitä liioin huvittaisi viettää siellä aikaa, varsinkaan kesäisin, jolloin joudumme nukkumaan vinttikamarissa.
Talvella ja syksyllä paikka on kuitenkin vieläkin pelottavampi, sillä kesällä valoisat yöt sentään laimentavat pelottavaa ilmapiiriä. Talven pimeys kuitenkin lisää pelottavaa tunnelmaa…
