Kaikki alkoi siitä, kun menin töihin lastenkotiin. Kyseinen lastenkoti on entinen vanhainkoti ja vielä nykyäänkin käyvät mummot ovelle koputtelemassa etsien tuttuja jotka on siirretty viereiseen, uuteen vanhainkotiin.
Nuoret olivat ennenkin kuulleet outoja ääniä ja nähneet omituisia asioita. Mikro meni päälle itsestään ja olohuoneen televisio samaten. Käytävältä huoneiden edestä kuului askelia ja rollaattorin hurinaa. Minä en aluksi uskonut nuorten puheita. Mutta sitten aloin itsekin kuulla ja nähdä erilaisia ilmiöitä.
Tutumpana ja yleisimpänä ilmiönä on huoneiden sängynpäätyyn koputus. Kerran säikähdin puolikuoliaaksi hakiessani postia kun ovella seisoi mummo. Hymyilin hänelle ja sanoin että ”onpa kaunis ilma!” Käännyin ja otin postin laatikosta. En nähnyt mummoa mutta kuulin äänen joka sanoi ”Sie oletki reippaana näin het uamusta!”
2 vastausta aiheeseen Lastenkodin kummitus