Kun olin 15-vuotias, minä en oikein tullut toimeen pikkuveljieni kanssa, joten äiti lähetti minut osastolle, jota kutsutaan nimellä Lähde. Lähteellä asuin pienessä huoneessa, jossa oli nurkassa pieni ja ahdas komero. Sain Lähteellä kaverin, Taijan. Taija ehdotti, että kokeilisimme iltahiljaisuuden jälkeen spiritismiä.
Minä suostuin, ja kokeilimme. Hetken pelattuamme, Taija pyysi että henki ilmoittaisi itsestään jollakin äänellä. Komerosta kuului raapivaa ääntä, jonka jälkeen Taija nousi ylös ja nykäisi kaapin oven auki.
Kaapissa ei ollut mitään.
Taija laittoi kaapin kiinni, ja jatkoimme peliä. Vähän ajan päästä Taija pyysi taas henkeä ilmoittamaan itsestään, jolloin minun huoneeni ovesta kuului voimakas jysähdys. Osaston yövahti ilmeisesti kuuli saman äänen, koska tuli ja avasi oven ja kysyi että miksi Taija on huoneessani. Hän vei Taijan omaan huoneeseensa ja keskeytti samalla pelin takavarikoiden laudan ja Lukiten huoneeni oven jotta Taija ei tulisi takaisin. Emme puhuneet pelistä kenellekkään, mutta nuo raapimisäänet kuuluivat kaapista aina silloin tällöin.
En vähään aikaan uskonut itsekään noihin ääniin, kuvittelin että ne olivat vain minun mielikuvituksestani johtuvia, mutta eräänä iltana ennen iltapalaa olimme taas Taijan kanssa minun huoneessani. Taija piirusteli minun pöydälläni ja minä luin kirjaa sängylläni, ja yhtäkkiä kaapista kuului taas raapimista ja jokin epämääräinen korahdus.
Minä ja Taija säikähdimme ääntä pahasti, ja Taija aikoi avata taas kaapin oven, mutta kun taika koski kaapin oven kahvaan, oveen jysäytettiin. Osaston työntekijät kuulivat myös äänen, ja tulivat katsomaan mitä teemme.
Taija istui lattialla ja itki, ja minä koetin selostaa työntekijöille että mitä oli tapahtunut. Hoitajat eivät uskoneet, ja avasivat kaapin. Kaapissa ei ollut mitään, ja hoitajat sanoivat että nyt tämä pelleily saa riittää, kaapinovia ei saa potkia. Muutamaa viikkoa myöhemmin minut siirrettiin toiseen huoneeseen, yläkertaan, ja alakertaan muutti uusi lapsi. Hän oli hiljainen ja ujo. Eräänä iltana juttelimme olohuoneessa Taijan kanssa tapahtumista. Kerroin taijalle, että minun uudessa huoneessani ei tapahdu enää mitään.
Tässä vaiheessa uusi lapsi tuli ja istui samalle sohvalle, ja sanoi hieman pelokkaana että kaapista kuuluu raapimista silloin tällöin.
Taija sanoi, että meidän täytyy tehdä uusi lauta, ja pelata uudestaan spiritismiä tässä huoneessa, koska henki on vihainen keskeytetystä pelistä. Menimme Taijan kanssa hiljaisuuden jälkeen Pojan huoneeseen, ja pelasimme spiritismiä uudelleen. Taija kysyi hengeltä että voisiko tämä lopettaa metelöinnin, ja voisimmeko me lopettaa pelaamisen. Vastaus oli kyllä. Vastaus kuului kaapista. Taijaa ja minua rupesi taas karmimaan, ja uusi poika oli selvästi peloissaan. Kuitenkin, tämän jälkeen kaapista ei enää kuulunut ääniä. siitä huolimatta kukaan meistä kolmesta ei halunnut enää koettaakkaan avata kaappia
Minua kiinnostaisi joskus käydä siinä huoneessa uudelleen, ja uhallakin avata kaappi.
Yksi vastaus aiheeseen Lähteen äänet