Mummoni ja pappani omistivat vanhan käkikellon.
En tiedä oliko käkikello ollut perintö, mutta tällä hetkellä se on enollani, koska mummoni ja pappani ovat kuolleet. Pappaa ennen kuoli mummoni, pappa oli kertonut meille (minulle ja siskolleni) kuinka kello oli lyönyt juuri silloin kun mummi oli kuollut. Kuolema tapahtui yöllä, papalla oli tapana laittaa aina kello yöksi kiinni, mutta silti kello löi juuri silloin. Mummoni kuoli syöpään.
Pappani sai tietää siitä parivuotta eteenpäin sairastavansa syöpää. Syöpä ei ollut levinnyt paljoa, joten hän pääsi useasti kotiin, kun pappa oli ollut kotona, minun tätinikin joka asui kilometrin päässä papasta oli ollut siellä. Yhtäkkiä pappani oli vain kuollut siihen ja kello pamahti. Tätini soitti ampulanssin. Eilen vietimme hautajaiset.