• Kissan suojelema

    Tähän tarinaan ei ole merkitty tietoja

    Tarkemmat tiedot tullaan lisäämään tähän tarinaan myöhemmin.

    Tapahtui n. 5vuotta sitten. Asuin kerrostalossa kissani Lussun kanssa kolmisen vuotta. Kämpässäni tapahtui aina mitä ihmeellisimpiä asioita, mutta tämä jäi erityisen hyvin mieleeni.

    Tykkäsin siivoilla useimmiten iltaisin juuri ennenkuin hiljaisuusaika alkoi. Olin juuri tullut eteisestä ja pidin väliovea auki. Imuroin olohuoneessa, missä oli mitä mainioin katsekontaksi keittiöön ja eteiseen. (Asuin yksiössä).

    Yht`äkkiä tuli outo tunne että joku ei ole nyt kohdillaan ja katsoin eteiseen, niin huomasin, että väliovi oli pistetty kiinni, vaikka asunnossa ei ollut muitakuin minä ja Lussu (joka lusmuili keittiössä koska pelkäsi imuria).

    Kun olin lopettanut puuhastelut ja menin sängyn laidalle istumaan, Lussu meni eteiseen ja alkoi tuijottamaan nurkkaan. Nurkka sijaitsi välioven vierustassa eteisen päädyssä. Huhuilin Lussua mutta katti ei reakoinut huhuiluuni ja aattelin että se nyt taas vaan tonttuilee, kunnes se alkoi todella synkän mouruamisen ja tuijotti edelleen.

    Lopulta Lussu hiljeni ja mie sammutin valot ja pistin silmät kiinni. Tuli taas todella inhottava sekä painostava tunne ja tunsin kuin joku tuijottaisi minua. Ja tavallaan olin oikeassa!

    Sytytin valot ja näin, kuinka Lussu tuli sänkyä kohten silmät ihan suurena ja häntä paksuna, kunnes se pysähtyi ihan lähelle, meni matalaksi ja aloitti mielettömän murinan. Tunsin, kuinka joku oli ihan minun vieressäni vaikka ei siel ketään ollut, mutta Lussu varmasti näki sillä muuten hän oli oikein ihana, kiltti ja rakastava kissa, mutta nyt ei ollut.

    Lussu tuli lopulta ihan sängyn vierustaan muristen ja tunsin kuinka minulle alkoi tulla hyvin vapautunut olo ja lopulta Lussukin rauhottu ja tuli päälleni kehräilemään ja pusuttelee, niinkuin aina ennenkin.

    Sen takia laitoin otsikoksi että ”Kissan suojelema”, sillä minusta tuntui, että Lussu suojeli minua joltain mitä en nähnyt mutta tunsin ilkeänä ja painostavana.


    Jaa facebookissa
    Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla 2000, 2000-luku, 2008, Iitti, Outo ilmiö.


  • 4 vastausta aiheeseen Kissan suojelema

    1. Minya sanoopi:

      Huuh, tällaisista kokemuksista tulee heti pelottavampia ja ahdistavampia kun eläimiä on mukana <:D Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä muuta asunnossasi on tapahtunut.

      • Kisu sanoopi:

        @Minya:

        Kyllä tuo oli aika kamala kokemus. (Mie olen tuon kokemuksen kirjoittaja)
        Siellä asunnossa mm. astiat kolahteli kaapeissa, näkyi varjoja seinillä (mitkä eivät tulleet minusta tai Lussusta ja asuin kolmannessa kerroksessa että ei ketään parvekkeellakaan ollut). Ja oli myös äiti-vainaani kanssa sama ”kaveri” kerran kylässä. Olin vessassa kasvoja pesemässä ja katsoin peiliin, näin kuinka eteisessä meni tumma hahmo selkäni takaa jolla oli musta hattu päässä. Juttelin siitä äitini kanssa ja hän kertoi että sama tapaus on myös hänen luonaan käynyt. Välillä mulla telkkari sammu ja käynnisty itsekseen, tavaroita tippu alas hyllyiltä vaikka ei ois millää tavalla ollut mahdollista, kuului askeleita ja raapimisia ja kolahduksia. Ja kerran säikäytti hiton hienosti, kun seurustelin silloin yhden miehen kanssa (hän ei uskonut silloin paranormaaliin), niin maattii sängyssä ja juteltiin, niin kuulu armotonta kolinaa vessasta. Menin hänen kanssaan katsomaan, mistä kolaus johtui, niin mun pesuaine pullot olivat siirtyneet keskelle vessan lattiaa ja olivat vielä pystyssäkin. Siellä asunnossa tapahtui niin paljon kaikkea niin mulle, kuin myös tutuilleni. Sama oli äiti-vainaallakin, hänellä lamput sytty ja sammu ja radio meni päälle monesti itsekseen, peilit lensi ilmassa ja tippui maahan ja sama koriste-esineiden kanssa ja parisee kertaa äidille oli käydä hullustikki. Siel sen asunnossa oli karuja tapahtumia.

    2. kirsi sanoopi:

      siel voi olla räyhä henkiä muute mitä karuja tapahtumia sun äitille sattu

      • Kisu sanoopi:

        @kirsi:

        Uskoisin itsekkin poltergeistin olevan asialla.

        Voin esimerkkin kertoa, mitä äidille oli tapahtunut.

        **YLLÄPIDON MODEROINTI: KOMMENTTIOSIO EI OLE TARINA-OSIO**

        Kyllä noita kokemuksia lisääkin olisi kerrottavana, mutta tänne ei kaiketi e-mail osoitteita saa laittaa, niin jätän nämä raa´emmat suosiolla kertomatta.

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

     
    © 2004 Henkientalo.com - Kaikki oikeudet pidätetä :)

    Facebook - Twitter - Sivukartta - Sisällön kopioiminen - Mediakortti