Oulainen
Tapahtuma-aika
2007
Aaveen muoto
Selittämättömät äänet
Kertojana toimi
Tuntematon henkilö
Tämä tapahtui tänä vuonna. Olin nukkumassa ja kaverini oli päivemmällä kertoillut minulle tämän henkientalonkummitusjuttuja niin minua sen takia vähän pelotti pimeässä. Juuri kun olin saamassa unen päästä kiinni kuulin sellaisen jännän äänen kuin joku olisi kattorakenteissa hakannut jollain kepillä kaksi kertaa maahan(asumme neljännessä).
Pelästyin aika tavalla. Hetken kuluttua ääni kuului uudelleen. Nyt minua itseasiassa jo pelotti. Sitten äkkiä kuului sellainen ääni kuin joku olisi täysillä lyönyt kepillä lattiaa. Ääni siis kuului yläpuoleltani kattorakenteista. Ja ehei näin äkkiä luettuna varmaan ajattelet, että katolle lensi keppi tai joku oksa hakkasi sitä.
Se ei voi olla mahdollista, sillä yksikään puu ei yllä kattoon asti talomme lähellä ja mikään keppi ei voinut kattoa hakata, silloin ei edes satanut. Eikä se ollut minun mielikuvitukseni tuotetta, sillä se kuului niin selvästi. Eikä myöskään kattorakenteet ns. ”paukahdelleet”, sillä se ääni oli selvästi sellainen, että joku(tai jokin) pamautti kepillä kaksi kertaa selvästi lattiaan.
Tämä minun selostukseni tästä voi kuulostaa keksityltä tai ihan luonnoliselta, mutta jos itse olisit kuullut ne olisit varmasti ollut aika peloissasi. Ja tuskin kukaan naapurikaan riehuu keskellä yötä.
Sitten eräänä iltana äiti oli jo nukkumassa ja menin vessaan. Saunan lasi/puuovi on siinä suoraan n.metrin päässä pytystä ja ovi oli hieman raollaan. Sitten kun katselin ovea tarkemmin(en tiedä miksi) näin siinä tavallaan kasvot. Sellaiset hiukan epämääräiset valkoiset kasvot, joissa oli kuin silmänaukot(en muista juuri nyt oliko suuta).
Säikähdin tosi paljon ja melkeinpä juoksin vessasta ulos, mutta minun oli kumminkin pestävä vielä hampaat. Seuraavana iltana ei kasvoja näkynyt.
Monesti illalla kun olimme iltapalla, ulko-ovemme edessä oleva ns. väliövi ”paukahteli”. Eli siis se kuulosti siltä kuin joku olisi potkaissut sitä. Ääni toistui muutama iltana, mutta nyt sitä ei ole kuulunut.
Tällä hetkellä ei enää oikeastaan ole näkynyt merkkejä kummituksista ja siitä olen iloinen.