• Askeleita talon ympärillä

    Tapahtumapaikka
    Nivala

    Tapahtuma-aika
    1994

    Aaveen muoto
    Tunnistamaton henki

    Kertojana toimi
    Tuntematon henkilö

    No niin, kun joku kerran pyysi minua kertomaan hieman lisää kotitaloni kummajaisista Nivalassa, niin minä kerron vielä pari outoa tapausta.

    Oli tosiaankin vuosi 1994 ja myöhäinen talvi-ilta. Syöpään kuollut sisarenmies oli haudattu edellisenä päivänä. Sukua oli kokoontunut kotitalooni. Toinen sisaristani oli miehensä kansssa majoittuneena asuntoautoon pihamaalla. Minä itse en ollut kotona, mutta tällä tavalla minulle useaan otteeseen sukulaiseni kuvailivat tapahtunutta.

    Porukka istui asuntovaunussa muistelemassa vainajaa ja juttelemassa. Yksi sisaristani oli ulkosaunassa kylpemässä. Yllättäen asuntoautossa oleskelijjat havahtuivat askelten ääniin pihamaalla, lumen narskunta kuului selvästi pakkasillassa. Ihmiset kurkistelivat ulos ikkunsta, odottaen naapurissa asuvan serkkumme tulevan. Ei näkynyt ketään ulkona. Sisareni mies T. oli tehnyt sopimuksen vainajan kanssa, että tämä antaisi kuulua itsestään rajan takaa, mikäli sellainen olisi vain mahdollista. Lankoni aukaisi asuntoauton oven selkoselälleen ja huusi ulos: – Tuleppas, K. Sisään?!

    Ulkona tuli hiljaista. Sitten ei mitään enään.

    Mutta, kun kolmas sisaristani oli palannut saunasta, myös hän oli kertonut kuulleensa askelten äänen, tällä kertaa ne oolivat kiertäneet ulkosaunan ympärillä. Aamulla he olivat etsineet askelten jälkijä pihamaalta, varsinkin syvään hankeen saunan ympäristössä, kulkijan olisi odottanut niitä jättäneen. Mitään ei kuitenkaan koskaan löydetty, hanki oli koskematon.

    Käviköhän lankoni lupauksensa mukaisesti ilmottautumassa kuolemansa jälkeen. Sitä on vaikeata mennä sanomaan.


    Jaa facebookissa
    Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla 1990, 1990-luku, 1994, Nivala, Tunnistamaton henki.


  • 2 vastausta aiheeseen Askeleita talon ympärillä

    1. Tomppa sanoopi:

      Kuinka pakkasillassa voi kuulua selvästi lumen narskunta kun ei kai pakkaslumen pitäisi narskua vaan ennemminkin suojasään nuoskalumen.

    2. Santeri sanoopi:

      Kyllä se pakkaslumi vaan narskuu kipakammin ku nuoskalumi!

    Vastaa käyttäjälle Santeri Peruuta vastaus

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

     
    © 2004 Henkientalo.com - Kaikki oikeudet pidätetä :)

    Facebook - Twitter - Sivukartta - Sisällön kopioiminen - Mediakortti