Näitä luettuani tuli mieleeni eräs tapahtuma koulussa.
Meidän koulussa on tosi vähän oppilaita. Mutta asiaan..Olin juuri saanut syötyö ruokani (eli oli ruokatunti) niin näin taululla tumman rastin ja ajattelin näkevinäni omia. Eräs Tiia kaverini pyysi jäämään minua sisälle välitunniksi. Kun kaikki olivat syöneet hiivimme luokkaan. Istahdimme sohvalle joka oli kirjahyllyn edessä. Puhuimme mitä voisimme tehdä kesällä niin yhtäkkiä Tiia rupesi tärisemään. Hän sanoi nähneensä valkean hahmon taulun edessä jokin kirja kädessään.
Minä en uskonut ja sanoin että Tiia näki vain omiaan. Mutta minua alkoi myöskin epäilyttämään liitutaulu. Katsoimme taulua ja olimme aivan hiljaa. Silloin kirjahyllyltä tippui pari lego-palikkaa millä eskarit aina leikkivät. Tiia juoksi salamana pois luokasta ja jäin yksin luokkaan.
Olin juuri lähdössä kaverini perään kun takanani kuulin nopeita askelia jotka menivät luokan halki minun luokseni. Olin juuri tarttumassa ovenkahvaan kun jääkylmä ilmavirta meni ohitseni. Katsoin taakseni ja huusin sille kummajaiselle (mikä lie olikin) painu sinne mistä olet tullutkin ja uskallappas enää tulla takaisin. Ja sinä hetkenä nuori valkea tyttö ilmestyi luokan eteen ja katosi samantien savuna ilmaan.
Tämän jälkeen minulla on ollut ihmeen ihana olo. Ei pelota eikä mitään. Kiitokset täle nuorelle aaveelle!!
