• Silityksiä ja jatkuvaa häirintää

    Tapahtumapaikka
    Salo

    Tapahtuma-aika
    2012

    Aaveen muoto
    Outo tapaus

    Kertojana toimi
    Tuntematon henkilö

    Me muutettiin nykyiseen asuntoomme viime vuonna 1. marraskuuta. Ensin ei tapahtunut mitään,eikä kukaan huomannut mitään normaalista poikkeavaa.

    Seuraavana kesänä alkoi tapahtua pieniä asioita, jotka eivät pelottaneet kovin paljoa. Istuimme parhaan kaverini kanssa tietokoneella (olimme kahdestaan meillä) ja yhtäkkiä vierestämme juoksi jokin tumma hahmo. Hätkähdimme kumpikin yhtäaikaa ja kysyimme toisiltamme, että näitkö saman. Puhuimme asiasta vasta silloin kun äitini sanoi, että oli nähnyt saman hahmon ollessaan tietokoneella, joten se meidän näkymme ei ollut mielikuvitusta.

    Kuulemme välillä askelmia portaistamme ja ne kävelevät hitaasti. Askeleet ovat vieraita. Tunnistamme kaikki perheenjäsenemme askeleet.

    Seuraava juttu tapahtui istuessani sohvalla. Ihan kuin joku olisi ollut ikkunan takana, pysähtynyt katsomaan, mutta kun käännyin katsomaan sitä, se juoksi pois. Veljeni oli nähnyt saman.

    Yhtenä iltana, kun istuin katsomaan telkkaria (katsoin tv2:sta), niin käänsin katseeni hetkeksi pois, kunnes veljeni ja isäpuoleni tuli olohuoneeseen ja kysyi, että mitä mä oikein katsoin. Kanava oli vaihtunut, noh, tiedättehän, sellaiselle kanavalle. Ihmettelin asiaa.

    Samana iltana äiti ja isäpuoleni tuli suihkusta ja he kysyivät, että kuultiinko me ”se” ääni. Ei me kuultu sitä. (siis minä ja kaksi veljeäni) Äiti sanoi, että ihan kuin joku olisi vetänyt töpselin seinästä ja oli kuulunut hirveä pamaus ihan heidän vierestään.

    Asiat pahenivat koko ajan.

    Isäpuoleni seisoi terassilla polttamassa ja sitten joku silitti häntä jalasta, hitaasti ylös ja alas. Isäpuoleni, jos joku ei uskonut näitä juttuja ennen, mutta nyt uskoo.

    Istuin kirjoittamassa blogiani koneella, kunnes tunsin kylmän silityksen kädelläni, joka oli hiiren päällä. Se oli hyytävä.

    Pikkusiskoni (3 vuotias) juoksi huoneestaan kauhuissaan ja meni peiton alle piiloon. Äitini kysyi mikä hänellä oli. Hän sanoi, että jokin oli repäissyt lelun hänen kädestään sängyn alle , kun hän oli ollut leikkimässä. Pikkusiskoni muistaa vieläkin tarkalleen mikä lelu se oli, joten uskon, että se on täysin totta.

    Nykyään kuulen jatkuvasti nimeäni kuiskattavan korvaani. Koulussa, bussissa, istuessani koneella, makoillessani sängyssä, kotona muuten vaan.

    Ainiin ja viimeisin, juttu oli se kun siskoni oli ollut vahtimassa pieniä kotona, niin yöllä hän oli kuullut ollessaan terassilla lasten ääniä jostakin läheltä. Nauravia ja leikkiviä lasten ääniä. Oli yö, eikä meillä ole naapureita. Ja kun illalla hän oli mennyt nukkumaan, niin joku oli silittänyt hänen kättään. Siskoani oli myös joku hahmo katsonut suihkun ikkunasta, kun hän oli ollut suihkussa.

    Entinen telkkarimme sammui aina samaan aikaan (yksitoista yli yksitoista illalla) ja aamulla, kun heräsimme kello oli pysähtynyt myös siihen samaan kellon aikaan, vaikka illalla kello kävi ihan hyvin. Jostain syystä se oli kuitenkin jäänyt aamulla siihen kellonaikaan.

    Kolmena yönä huoneessani nalle oli liikkunut joka yö oveani lähemmäs.

    Monesti minulla tulee sellainen tunne, kun joku olisi ihan vieressäni ja tuijottaisi minua. Esimerkiksi nyt.


    Jaa facebookissa
    Tarina löytyy arkistosta Lännen aavetarinat avainsanoilla 2010, 2010-luku, 2012, Outo ilmiö, Salo.


  • 6 vastausta aiheeseen Silityksiä ja jatkuvaa häirintää

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

     
    © 2004 Henkientalo.com - Kaikki oikeudet pidätetä :)

    Facebook - Twitter - Sivukartta - Sisällön kopioiminen - Mediakortti