• Kilinää

    Tapahtumapaikka
    Seinäjoki

    Tapahtuma-aika
    1989

    Aaveen muoto
    Selittämättömät äänet

    Kertojana toimi
    Tuntematon henkilö

    Tämä tarina alkaa siitä kun isäni oli pieni. He asuivat vanhassa kartanossamme, joka on vieläkin pystyssä. Hän asuu siinä vieläkin Isäni oli tosiaan pieni ja hänellä oli 4 sisarusta. Hänen vanhempansa ja kolme sisarustaan lähtivät sukulaisten luo.

    Isäni ja hänen isosiskonsa jäivät vahtimaan kartanoa. Joulu oli tulossa ja oli jo myöhä. Yhtäkkiä he kuulivat outoa kilinää ulkoa. Se ei kuulemma ollut lehmän kello eikä kulkuset. Se oli sellainen kilinä jota he eivät olleet kuulleet aikaisemmin. Se kiersi taloa. Lopuksi isäni kyllästyi ja meni katsomaan, hänen siskonsa tuli myös.

    Takapihallamme oli silloin suuri kasa lunta. He menivät sen taakse piiloon ja odottivat koska kilisyttelijä tulisi näkyviin. Ketään siellä ei näkynyt ja isäni oli kyllästynyt odottamaan ja meni kiertämään samaan suuntaan kuin kilinä, jotta voisi yllättää sen selän takaa.

    Kuitenkin isäni sisko oli myös kyllästynyt odottamaan ja halusi saada vastauksia pian. Hän meni kilinää vastaan. Lopulta kilinä oli juuri nurkan takana ja juuri kun isäni sisko olisi tämän nähnyt, se vain katosi.

    Viisitoista vuotta myöhemmin sama tapahtui äidilleni samassa talossa, kun minäkin olin jo silloin olemassa. Oli taas joulu tulossa ja äitini paketoi lahjoja, minulle ja siskolleni, silloin me olimme pieniä. Olimme menneet siskoni kanssa naapurin kaverin luo yö kylään. Kuitenkin Yhtäkkiä rupesi kuulumaan kilinää. äitini pisti radion pois päältä ja rupesi kuuntelemaan.

    Äitini katsoi ikkunasta, mutta mitään ei näkynyt Silloinen koiramme huusi kirjaimellisesti kuin pistetty sika. Kilinää kuului n. 5min. ja sitten se lakkasi. Koirakin rauhoittui vähän myöhemmin. Tänä talvena on taas kulunut 15vuotta siitä kun se viimeeksi tapahtui, ja aion olla paikalla kun se tapahtuu ja selvittää tämän mysteerin!!


    Jaa facebookissa
    Tarina löytyy arkistosta Lännen aavetarinat avainsanoilla 1989, 1990, 1990-luku, Seinäjoki, Selittämättömät äänet.


  • 2 vastausta aiheeseen Kilinää

    1. Veera sanoopi:

      ehkä se onkin tonttu 🙂

    2. Must-not-be-named sanoopi:

      Meilläkin päin kuului tätä kilinää muutama joulu takaperin. Koirat eivät tykänneet siitä enkä nähnyt mitään, olimme juuri lähdössä äidin kanssa hautuumaalle. Saa nähdä, kuulenko kilinää taas viidentoista vuoden kuluttua?

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

     
    © 2004 Henkientalo.com - Kaikki oikeudet pidätetä :)

    Facebook - Twitter - Sivukartta - Sisällön kopioiminen - Mediakortti