En muista tarkkaan koska nämä tapahtumat alkoivat vaivata minua, mutta sen tiedän että siitä on ainakin 8 vuotta aikaa.
Vuosia sitten kun mummini ja vaarini asuivat vielä Helsingissä kävin heillä todella usein. Talo oli kolmikerroksinen. Yläkerrassa oli makuuhuoneet, keittiö ja olohuone sijaitsi keskikerroksessa ja autotalli ja kellari alimmassa kerroksessa. Alimpaan kerrokseen johti pimeä portaikko eteisaulasta.
Aina kun kuljin kellariin vievien portaitten ohi minulle tuli tosi outo tunne. Siitä lähtien aloin pelätä sitä portaikkoa. Siitä päivästä lähtien minua alkoivat myös vaivata mitä ihmeellisimmät unet suurin osa unista kuitenkin liittyi mummin ja vaarin talon kellarin pilkkopimeisiin portaisiin.
Eräänä päivänä kun taas kuljin portaikon ohi jäin jostain syystä tuijottamaan alas pimeyteen. Hetken tuijotettuani sinne meinäsin saada sydärin (koska olin aina ollut niin kamalan arka) alhaalla portaikossa liikkui joku hahmo luulin sen olevan vaarini ja lähdin aivan rauhallisesti mummini luo keittiöön ja silloin muistin, että vaarini oli Helsingin keskustassa.
En enää sen sen jälkeen jäänyt portaisiin tuijottamaan, mutta joka kerta kun ohi kuljin minulle tuli tunne että joku katsoo ja joskus silmä kulmassa näin jonkun siellä liikkuvan. Nyt mummi ja vaari ovat asuneet jo 6 vuotta Lahdessa.
Vaikka tapahtumista on jo vuosia aikaa muistan ne kuin eilisen päivän.
