• Murina komerosta

    Tapahtumapaikka
    Leppävirta

    Tapahtuma-aika
    2004

    Aaveen muoto
    Outo tapaus

    Kertojana toimi
    Murina

    Minulle on sattunut kaksi ns. outoa kokemusta (tähän asti) elämäni varrelta.

    Tässä toinen: Olin 16-vuotias ja asuin vielä vanhempien luona tuolloin. Lapsuudenkotini on entinen mummola, jonka isä oli ostanut joskus isovanhempien kuoltua. Talo on (vanhemmat ja pienemmät sisarukset asuvat siellä nykyäänkin) vanha noin 50-luvulla rakennettu 2-kerroksinen pieni omakotitalo. Tuolloin lapsena ja teininä ennen pois muuttoani ”jouduin” nukkumaan yksin koko yläkerrassa, vanhempien ja pikkuveljien nukkuessa alakerrassa. Minua silloin tällöin (täytyy tunnustaa) pelotti nukkua yksin omahuoneessa tai voisiko sanoa omissahuoneissa (koko yläkerta) yksin.

    Etenkin se, että vanhat talot natisevat ja nitisevät muutenkin. Menin yhtenä iltana normaalisti nukkumaan huoneeseeni, niinkuin tein joka ilta.

    Otin meidän silloisen kissa mukaan. Sänkyni oli komeroa vastapäätä ja muistan vielä kun meidän kissa hyppäsi sohvalle joka oli tuolloin toisessa päässä huonetta (eli missä sänkyni oli ja mainitsemani komero). Sammutin valot ja kömmin sänkyyni. Hetken päästä kuulin kun joku murisi. Se kuullosti ihan jotain eläimen murinalta joka lähestyi komeron suunnalta.

    Säikähdin aivan mielettömästi!! Hyppäsin sängystä ja räpsäytin valot päälle. Ei siinä mitään ollut ja kissakin sohvalla maatessa tuijotti sinne mistä murina kuului. Koppasin kissan ja peiton kainaloon ja hipsin sydän pomppien alakerran sohvalle nukkumaan. En tiedä mikä se oli. Vasta vuosien päästä siitä pystyin sanomaan asiasta äidille, joka hänkin oli ihan ihmeissään.

    Teki mieli silloinkin sanoa jo, mutta ajattelin että, hullunahan ne minua pitäisivät jos tuommoisia ”höpöttelisin”. En tiedä. Eläimiä on ollut ennenkin talossa. Jospa se oli jonkun niiden ”henki”. En minä tiedä.

    Muistelisin kanssa kun isosiskoni kertoi joskus aikoja sitten kuulleensa ”koputusta” yläkerran komerosta, nukkuessaan siellä. Olin aika pieni tuolloin. Muistaakseni he laittoivat silloin äidin kanssa äänen katolla rapisevien oksien piikkiin.. tai jotain. No, mene ja tiedä. 🙂


    Jaa facebookissa
    Tarina löytyy arkistosta Idän aavetarinat avainsanoilla 2004, ääni, Eläin, komero, Leppävirta, murina.


  • Yksi vastaus aiheeseen Murina komerosta

    1. Andy sanoopi:

      Minullakin oli joskus komero-ongelmia. Kissa tuijotteli sinne, eikä lopulta tullut huoneeseeni moneen vuoteen. Kerran raahasin sen väkisin sinne mukaan tehdäkseni evp-nauhoitusta. Yhtäkkiä komerosta kuului raapimisääni joka nousi kaappia ylös, meni katon kautta ja ikkunasta ulos.

      Olisin oikeastaan voinut kirjoittaa yksityiskohtaisesti kokemuksena, mutta kissa ja kaappi laittoivat kommentoimaan tähän.

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

     
    © 2004 Henkientalo.com - Kaikki oikeudet pidätetä :)

    Facebook - Twitter - Sivukartta - Sisällön kopioiminen - Mediakortti