Tämä tapahtui vuoden 2005 syksyllä. Olin kävelemässä myöhään illalla, enkä halunnut mennä vielä kotiin. Päätin kävellä hautausmaalle, sillä yleensä se on lohduttanut minua. Oli aivan pimeää ja mietin hetken uskaltaisinko mennä syvemmälle hautausmaalle, sillä siellä ei ole valoja. Ajattelin kuitenkin ettei mikään voi satuttaa minua ja lähdin kävelemään. Ajattelin kuolleita ihmisiä, enkä enää pelännyt niin paljon.
Yhdessä risteyksessä tunsin kuitenkin että jokin voima käänsi minut kääntymään oikealle. Säikähdin ja kamalasti, mutta seurasin kuitenkin jalkojani. Tuntui kuin jokin magneetti olisi vetänyt minua. Kävelin pienen lenkin ja tulin kohti hautausmaan reunaa, ja yhtäkkiä pysähdyin ja käännyin. Huomasin tulleeni muualla kuolleiden muistomerkille.
Ehkä kuolleiden henget veivät minut sinne, koska tälle hautausmaalle ei ole haudattu yhtään tuntemaani ihmistä. Kummallista oli myös se, etten ollut koskaan aikaisemmin huomannut tuota muistomerkkiä, enkä voinut tietää minne kävelin.
Kun kerroin paljon myöhemmin tämän jutun äidilleni, hän kertoi minulle, että oli myöskin kerran kokenut outoja hautausmaalla. Sen täytyi tapahtua laskelmieni mukaan samoihin aikoihin kuin minunkin kokemukseni: Äiti oli kävellessään hautausmaalla miettinyt mielessään uutta miesystäväänsä ja sitä, haluaisiko elää tämän kanssa. Ehkä hän oli tietämättään hän oli kysynyt näillä ajatuksilla neuvoa vainajilta. Hän kertoi kuulleensa hautojen luolta kuiskauksia, jotka sanoivat ”ota hänet”.
Olen tietenkin tuon jälkeen monesti kävellyt hautausmaalla, mutta siellä ei ole enää tapahtunut mitään, vaikka olen niin toivonutkin.
