• Metsätien “musta vartija”

    Tapahtumapaikka
    Pöytyä

    Tapahtuma-aika
    1957

    Aaveen muoto
    Tunnistamaton henki

    Kertojana toimi
    Tuntematon henkilö

    Tämän isäni kertoi minulle pari kesää sitten, kun kysyin onko kenellekään tuttavalle sattunut jotain yliluonnollista.

    Eli kirjoitan tämän ulkomuistista ja puutteita saatta olla, kun tämä ei ole itse kokema:

    Isäni asui lapsena maatilalla, joka sijaitsi melko lähellä nykyistä kotiani. Taloon johti jotain päälle kilometrin pituinen hiekkatie, mikä meni metsän halki.

    Eräänä syyspäivänä isäni ollessaan n.6-7-vuotias hän käveli hiekkatietä pitkin kodista päin (en muista minne), kunnes n. puolivälissä tietä hänen eteensä n.100 metrin päähän ilmestyi sysimusta hahmo.

    Hahmo oli aikuisen kokoinen, täysin musta ja rakenteeltan muumeista tutun mörön tapainen. Jalkoja (käsistä en varma), nenää eikä suuta hahmolla näkynyt, mutta sillä oli mustat ja pyöreät silmä(aukot) ikään kuin harmaalla ääriviivalla kehystettynä.

    Hahmo ei pitänyt mitään ääntä, tuijotti vain ja liikkui kohti, jos katsoi muualle tai liikahti. Hahmo pysähtyi heti, kun sitä katsoi suoraan.  Isä tuijotti sitä hetken kauhuissaan, kunnes säntäsi takaisin kotiin juosten. Hahmo kuulemma seurasi isääni n.hölkkävauhtia ja ikäänkuin pomppien.

    Hahmo katosi näkyvistä ennen kuin isäni saapui kotipihalleen. Isäni ei keronut tästä kenellekkään, koska ei uskonut kenenkään uskovan.

    Tapahtuma ei jäänyt yhdeksi kerraksi, sillä hahmo ilmestyi usein tielle isäni kävellessä ja aina kun hahmolla oli vain n.10 metriä väliä, kunnes isäni juoksi karkuun ja hahmo katosi ennen kotipihaa. Pian hän ei mennyt tielle jollei ollut pakko ja onnekseen koulu oli toisessa suunnassa joten isäni ei tarvinnut käyttää tuota tietä.

    Hän kertoi kerran isänsä pyytäneen hakkaamaan halkoja lähelle tietä (tästä en ole varma, joka tapauksessa isäni oli halkojen lähettyvillä). Isä kertoi kokoajan olleen peloissaan ja tähyilleen ympärilleen hakatessaan halkoja ja kertoi laskeneen katseensa vain pariksi sekunniksi ja kun hän oli nostanut katseensa, niin sama sysimusta hahmo tuijotti isääni, jolloin hän heitti kirveen maahan ja juoksi kotiin niin nopeasti, kuin pystyi, eikä uskaltanut katsoa taakseen.

    Isäni alkoi epäillä kuvitteleeko vain kaiken, kunnes kuuli tutun n. 1 km päässä asuvan naapurin pojan kertovan koulussa, että hän oli lähelleä kotiaan heittämässä kiviä navetan seinään, kunnes navetan kulman takaa tuli sama musta hahmo. Poika pelästyi pahasti ja heitti vaistomaisesti hahmoa kivellä, jolloin se hävisi näkyvistä.

    Isäni ei kertonut hänelle mitään samastaa hahmosta, eikä tämä vielä tänäpäivänäkään tiedä, että isänikin näki oudon hahmon.

    Olentoa ei näkynyt sinä syksynä, eikä talvena, vaikka isäni kertoi monta vuotta pelänneensä sillä tiellä, että hahmo ilmestyisi jälleen. Jonkin näköisiä traumoja tämä jätti, sillä hän kertoi esim. nähneensä kirkon lähellä eräät hevosvaunut, joissa oli pari reikää kiinnitysnaruille, joista hänelle tuli heti mieleen hahmon silmät ja siten sai isäni pelkäämään.

    Myös eräs lehti, jossa oli kuva naamioituneesta tarkka-ampujasta sai isäni pelkäämään, sillä ampuja muistutti etäisesti tiellä ollutta hahmoa.

    Myös nähtyään ensimmäisen kerran muumimörön hänelle tuli heti mieleen se hahmo, ja isäni sanoikin että Tove Jansson todella tiesi miltä mörkö näyttää (ihmettelin tätä monta vuotta, kunnes sain kuulla tämän tarinan).


    Jaa facebookissa
    Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla 1957, 1960, 1960-luku, Pöytyä, Tunnistamaton henki.


  • 14 vastausta aiheeseen Metsätien “musta vartija”

    1. Konna sanoopi:

      Ei hemmetti… kerran kun kyyditsin siskon entistä miestä Mellilän/pöytyän metsäteitä pitkin. Olin varma että näin mörkömäisen hahmon metsänreunassa! Kavahdin silloin ja kerroin kyytiläiselleni mitä näin, ja pistimme sen väsymyksen piikkiin ja nauroimme päälle… ei naurata enää…

    2. ässäin sanoopi:

      hyi kun nyt rupesi inhottamaan.. pienenä olin kävelemässä kotiin serkultani joka asui naapurissa. katsoessani taakseni olin ihan varma, että näin mörön joka lähestyi nopeaa vauhtia. juoksin koko loppu matkan kotiin! uskon enemmän että kuvittelin vain, mutta hyi kun tuli mieleen jos näky olikin jokin samansortin olento.. :s

    3. Depressed sanoopi:

      Tämä Metsätien musta vartija on kyllä aavetarina, jota palaan lukemaan yhä uudestaan ja uudestaan. Tässä on jotain niin erityisen pelottavaa ja arvoituksellista. Olisi hirveää joutua kokemaan tuollaista kuin tämä mies on joutunut.

    4. Aino sanoopi:

      Ihan kun mun yhen kaverin tarina!!

    5. Irkku sanoopi:

      yyh toi oli ällöttävän pelottava :s

    6. Eveliina sanoopi:

      Hyi s**na… alko itteeki hirvittää. yök.

    7. Teemu sanoopi:

      Oli mielenkiintoista törmätä kertomaani tarinaan näin vuosien päästä ja lukea muiden kommentteja; Kirjoitin tämän tarinan muistaakseni vuoden 2005 keväällä käyttäen nimimerkkiä ”Orson” .

      Yllä mainitun tarinan kirjoitin isäni kertomuksen perusteella, mutta myöhemmin kyseltyäni lisätietoja, niin ilmeni että kirjoituksestani puuttuu muutamia faktoja ja tapahtumia, joten kyseinen tarina pitäisi kirjoittaa ”uudelleen puhtaaksi”.

      Kyseinen tie on lähes 50 vuoden kuluessa muuttunut maisemaltaan mm. tien toisenpuoleinen metsä on kaadettu ja uutta puuta kasvanut tilalle. Tie sijaitsee Pöytällä, mutta ei kovin kaukana Mellilän rajasta (nimimerkille Konna).

      Jo pari vuotta olen harkinnut, että kävisin paikan päällä kuvaamassa tuota kyseistä tietä, mutta sen verran kunnioitusta (ja pelkoa) tuo alue herättää, että projekti on aina vain siirtynyt eteenpäin.

      • Spede sanoopi:

        @Teemu: Osaisitko sanoo tien tarkan osoitteen asun meinann tässä melko lähellä pöytyää. Alkoi tämä kyseinen aihe alue kiinnostamaa, koska luin saman kaltaisia kohtaamisia tuon otuksen kanssa ja kaikki tapahtunut eteläsuomessa, about kartoitettuna 200 km sisäisellä alueella. Niin ajattelin että voisin kesällä käydä ihan pelkästä mielen kiinnosta katsomassa siellä tiellä missä havainto aikoinaan tehtiin.

    8. virve sanoopi:

      Kerran minuakin seurannut talvella metsäpolulla juuri tuollainen musta, pitkä hahmo. Hölkkäsin koko polun kun kauhistutti niin. Luulin päässeeni siltä karkuun, mutta heti seuraavassa tien risteyksessä se seisoi, kuin odottaen minua. Jouduin juoksemaan viereisen metsän poikki kun en uskaltanut mennä sen ohi. Sen koommin en ole onneksi sitä tavannut. En tiedä mikä se oli, mutta tiedän, että ihminen se ei ollut.

    9. lukija sanoopi:

      Tää oli oikeasti aika karmaiseva kertomus, nyt meni yöunet :/

    10. Kjjäääh D: sanoopi:

      Nyt rupes pelottaan DD:
      Ja pahasti DX

    11. Jesse sanoopi:

      itellä tullut suunnilleen samanlainen mörkö vastaan mutta se oli vain laiha ja se tuli hiihtoladulla vastaan näin sen kun laskin mäkeä suksilla luulin sen olevan joku hengästynyt ihminen mutta se lähti seuramaan minua kun menin ohi ja tätini sanoi kun hän tuli takana että se tumma hahmo oli seurannu minua seuravaan mutkaan noin kahden metrin päässä minusta ja pyaähtyi ja katosi niin että kääntyi ja tuli tätiäni vastaan ja katosi en ole sen jälkeen nähny sitä

    12. Matias sanoopi:

      Minä näin ystäväni kanssa naapurini katolla samantyyppisen hahmon, mutta sillä ei ollut silmiä.

    13. Mitä tämä on sanoopi:

      Vuotta 2016 tarkoitin. Muutenkin tuli kirjoitusvirheitä liian kanssa 🙂

    Vastaa käyttäjälle Kjjäääh D: Peruuta vastaus

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

     
    © 2004 Henkientalo.com - Kaikki oikeudet pidätetä :)

    Facebook - Twitter - Sivukartta - Sisällön kopioiminen - Mediakortti