Menimme kesällä 1991, n.viikkoa ennen juhannusta ystäni tyttöystävän vanhempien kesämökille, joka sijaitsee lähellä Sulkavaa, Lohikoskella.
Seurueeseen kuului yht.kuusi henkilöä, kaikki n.20-22 vuotiaita. Mökillä, joka itse asiassa on vanha maatalo n. 1800-luvun lopulta oli jonkinnäköistä mainetta kummitustalona.
Iltaa vietettiin saunoen ja hieman olutta juoden, kunnes alkoi hämärtää ja siirryimme saunamökistä päärakennukseen. Kävimme muuten vain talon läpi ja eräässä huoneessa oli selvästi muuta tilaa kylmempää; Kaverini tyttöystävä kertoi juuri siinä huoneessa nähdyn parrakkaan kummituksen mutta tämä ei juuri vakuuttanut.
Vähän myöhemmin eräs kaveri ehdotti huumorimielessä spritismiä, johon me kaikki suostuimme-joukossa oli semmoisia kavereita joita kummitusjutut naurattivat(ns koviksia siihen aikaan)-emme oikeastaan ehtineet aloittaa, kun kysyin ääneen leikilläni ”onko täällä ketään tai mitään” ja samassa suljetun kaapin ovi lensi pamahtaen seinään (huom.oli kesä ja sisä/ulkolämpötila n.10-12 kieppeissä joten lämpölaajenemisesta ei voinut olla kyse).
Tämän jälkeen alkoi kummallinen rapina talon seinissä (vähän kuin joku olisi raapinut seinää hiekkapaperilla tai vastaavalla ääni siirtyili todella nopeasti ympäri taloa välillä voimistuen välillä hiljentyen-ei ollenkaan verrattavissa hiirten rapisteluun) ja siinä vaiheessa aiemmin kuskina toiminut kaverimme, jonka tyttöystävän vanhemmat omistivat paikan, sai tarpeekseen ja ajoi meidät taatusti lain ylittämissä promilleissa yli kuudenkymmenen kilometrin matkan kotiin-meistä kukaan ei olisi halunnut jäädä paikkaan yöksi.
Huomioitavaa on, että kaikki olivat kyllä lievästi juopuneita, mutta ei mitenkään erikoisesti (~5-7 oluttta, kirkkaat jäivät siltä illalta juomatta).
Yksi vastaus aiheeseen Kaksi tositarinaa: Yksi