Tämä on tositarina.
Olimme luokkamme kanssa leirikoulussa HögSårassa. Ensimmäinen yö meni aivan hyvin, mutta kun toinen yö koitti, niin se oli jotain kamalaa.
Minä ja ystäväni Anni (nimi muutettu) hiippailimme salaa talossa, olimme sulkeneet oven ja ikkunan. Huonetoverimme nukkuivat sikeästi, kuten aina. Kun menimme takaisin, niin ovi ja ikkuna olivat auki, ja koko huone oli sekainen. Noh, siivosimme tavarat omiin paikkoihinsa. Sitten, kun menimme sänkyihimme, emme saaneet nukutuksi.
Keskustelimme vielä hiljaa, että kuinka hauskaa meillä oli ollut.
Yhtäkkiä kuulimme niinsanotusti sarjatuli-aseen ääntä ulkona. Katsoimme vieressä olevaa metsää, ja siellä ei ollut mitään. Sen jälkeen kuulimme askelia, koputuksia, ja että astiat olisivat tippuneet lattialle ja särkyneet. Sitä jatkuikin jonkin aikaa, arvelimme sen jatkuneen melekin tunnin.
Emme nukkuneet sinä yönä. Aamulla, kun puhuimme niistä jutuista, ovemme aukesi yllättäen, ja olimme ainoat talossa. Juoksimme äkkiä rappuset alas, ja menimme ulos. Kotimatkalla puhuimme, miten kamalaa se oli ja vannoimme, että emme enää ikinä halua sinne.
