© 2004 Henkientalo.com - Kaikki oikeudet pidätetä :)
Facebook - Twitter - Sivukartta - Sisällön kopioiminen - Mediakortti
Haku avainsanalla: Selittämättömät äänet
Ståhlbergin haamu
Tämä tapahtui jokunen vuosi sitten, kun olin muutaman viikon yksin kesätöissä Ståhlbergin museolla Haapajärvellä. Olen aina suhtautunut vähän skeptisesti kummitustarinoihin, mutta tämä oma kokemus pysäytti. Olin viimeistä viikkoa töissä Ståhlbergin museolla, joka on siis Suomen ensimmäisen presidentin kotitalo. Söin eväitäni Ståhlbergin vanhassa työhuoneessa, kunnes kuulin ääntä yläkerrasta. Selvät askeleet kuuluivat yläpuoleltani, tasan neljä askelta. Yläpuolellani […]
Tarina löytyy arkistosta Lännen aavetarinat
avainsanoilla 2010, 2010-luku, 2016, Haapajärvi, Selittämättömät äänet
Autiotalossa
Olimme ystäviemme kanssa talossa johon ei saanut mennä. Talo oli ollut asumaton n.1880-luvun jälkeen. Olimme puhuneet jo pitkään muutaman kaverini kanssa sielä käymisestä. Kyseinen talo sijaitsee aivan lenkkipolullani joten nään sen lähes joka päivä. No. Olimme talossa katselemassa paikkoja ja penkomassa sinne jätettyjä tavaroita. Talon rappuset olivat lahonneet ja sortuneet. Niitä pitkin ei voinut mennä […]
Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat
avainsanoilla 2010, 2010-luku, Laihia, Selittämättömät äänet
Rintamamiestalon ääniä
Isoäitini kuoli 1969. Tätini, joka oli tuolloin 10 vuotias, oli jostain syystä joutunut jäämään yksin vanhempiensa taloon. Yöllä oli joku soittanut rumpuja yläkerran pienessä makuuhuoneessa. (tädin veljen orkesterin rumpusetti oli siellä). Tunnelma oli muutenkin aavemainen hämäränä huhtikuun yönä. Ihmettelin miksi 10 vuotias lapsi jätettiin yksin rintamamiestaloon kun äiti oli vasta kuollut. Sanottiin vaan että jokaisella oli kuulemma […]
Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat
avainsanoilla 1960, 1960-luku, 1969, Selittämättömät äänet, Viitasaari
Ääni menneisyydestä
Olin siskoni luona yökylässä viikonlopun. Meillä on tapana valvoa todella myöhään, koska vasta silloin, kun muut ovat nukkumassa, meillä on tilaisuus olla kahdestaan ja puhua asioista oikein kunnolla. Hän oli jo aiemmin kertonut minulle, että talossa, missä hän asuu perheensä kanssa, on tapahtunut selittämättömiä asioita. Esimerkiksi hän kuuli miehensä kanssa jonkun vanhan miehen räkäisen yskäisyn, […]
Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat
avainsanoilla 2010, 2010-luku, 2014, Ii, Selittämättömät äänet
Henkien jäähyväiset
Tämä on oikeastaan jatkoa tarinalle ”Rauhattomat asukkaat”. Olemme siis asuneet 1940-luvulla rakennetussa puisessa erillistalossa vuodesta 2008 lähtien. Alusta alkaen olemme kokeneet talossa erilaisia outoja ilmiöitä. Niitä ovat kokeneet meillä myös mieheni äiti ja sisar, sekä oma sisareni. Pitkään on ollut hiljaista, mitään ei ole tapahtunut, eikä kuulunut. Olen oikein ihmetellytkin tätä. Nyt olemme kuitenkin muuttamassa, […]
Tarina löytyy arkistosta Lännen aavetarinat
avainsanoilla 2010, 2010-luku, 2015, Selittämättömät äänet, Vehmaa
Näkymättömät äänet
Oltiin Italiassa, mun vanhan parhaan ystävän kanssa. En nyt muista kaupunkia, kun siitä on jo niin pitkä aika. Asuttiin silloin yhdessä vuokramökissä, yhden pellon laidalla. Oltiin siellä tutkittu kaupunkia kolme päivää, ja kun tutkittiin paikkoja niin mentiin yhdelle hiekkatielle, jota pitkin kuljettiin kunnes eteen tuli vanha ja jo sammaloitunut kyltti, jossa luki Italiaksi että paikka […]
Olematon urkuharmooni soi
Muutin 17-vuotiaana 1991 vallattuun taloon Espoon Matinkylässä. Aluksi meitä oli suuri joukko innokkaita nuoria kunnostamassa pitkään heitteillä ollutta taloa, mutta noin puolen vuoden jälkeen väki alkoi kaikota, enimmäkseen koska elämä ilman sähköjä ja juoksevaa vettä ei miellyttänyt. Itse asuin talossa neljä vuotta. Kun talon valtauksesta oli kulunut vuosi, meitä oli jäljellä enää kaksi sissiä ja […]
Tarina löytyy arkistosta Lännen aavetarinat
avainsanoilla 1990, 1990-luku, 1992, Espoo, Selittämättömät äänet
Ruhtinaan talon tapahtumia
Ystäväni Sofia (nimi muutettu) asuu suuressa vanhassa talossa joka on aikanaan toiminut jonkin ruhtinaan kesämökkinä. Talossa on kuulemma huhuttu kummittelevan ihan kunnolla,mutta ennen Sofian perheen muuttoa talo siunattiin,mutta se ei kuitenkaan saanut kaikkia ilmiöitä loppumaan. Sofia on kertonut paljon juttuja siellä kuuluneista äänistä yms muista pienistä ilmiöistä. Heti ensimmäisellä kerralla siellä vieraillessani tulin todistaneeksi outoja. […]
Tarina löytyy arkistosta Lännen aavetarinat
avainsanoilla 2010, 2010-luku, 2013, Savitaipale, Selittämättömät äänet
Kirjaa etsivä henki?
Olin tuossa pari vuotta sitten töissä Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa, jonne siis saa lahjoittaa vanhoja kirjoja. No kerran sitten olin launtai vuorossa yksikseni varastossa ja tein perus askareita totuttuun tapaan. Kirjaa hyllyttäessä (kirjahyllyjen välissä ollessa, hyllyt on sellasia arkitotyylisiä rullattavia hyllyjä) kuulin sitten viereiseltä käytävältä selviä askelia, jotka tulivat minun suuntaani. Noh totuttuun tapaan huikkasin hyllyjen välistä:”Olen […]
Tarina löytyy arkistosta Lännen aavetarinat
avainsanoilla 2010, 2010-luku, 2012, Helsinki, Selittämättömät äänet
Asuntolan kummajainen
Asun koulun soluasuntolassa ja selitän esin hieman pohjapiirustuksia elikäs, ovesta katsottuna edessä on yhteinen keittiö/olohuone, vasemmalla wc, ja oikealla käytävä jossa ovet huoneisiin ja päässä toinen wc. Minä en ole ainoa, muutkin ovat kuulleet askelia selän takaa – ketään ei lähimaillakaan eikä alakerrasta voinut kuulua, jonkun käyvän yöllä keittiössä laskemassa hanasta vettä- kaikki omissa huoneissaan […]
Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat
avainsanoilla 2010, 2010-luku, 2013, Kittilä, Selittämättömät äänet