Haku avainsanalla: Seinäjoki


Edesmennyt koira vierailee

Ollessani 16-vuotias, Nala-koiramme sai 2 pentua. Toinen pennuista muutti luovutusiässä minun kanssani omaan asuntooni ja toinen jäi emonsa kanssa vanhemmilleni. 2 vuotta myöhemmin Nala sairastui vakavasti ja se jouduttiin nukuttamaan ikiuneen. Nala kuitenkin vierailee luonamme vieläkin. 5 vuotta oli kulunut Nalan kuolemasta, kun vanhempani pyysivät minua koti- ja koiravahdiksi lomansa ajaksi ja toki suostuin. Ensimmäisenä iltana […]

Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla 2010, 2010-luku, 2017, eläinhenki, Seinäjoki

Suuri musta kummituskoira

Selventäen tarinaa: Olen lapsesta asti ollut hyvin paljon tekemisissä koirien kanssa. Olen pienenä leikkinyt koirien kanssa ja halunnut ollakin koira. Nukkunut koiran kanssa kopissa kun en halunnut rakkaasta koiraystävästäni olla erossa sekuntiakaan. Aikuisena vieraat koirat ovat innostuneet kohdatessa minut ja pyytäneet leikkimään. Usein kauempana kulkeva koira ei ole voinut irrottaa minusta katsettaan ohikulkiessaan. Monesti tästä […]

Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla 2000, 2000-luku, 2009, eläinhenki, Seinäjoki

Kuudes aisti?

Tämä tapahtui noin vuosi sitten kun olin menossa soittotunnille, joka alkoi 17:00. Kello oli noin 16:55. Yht’äkkiä muistin sukulaiseni joka oli sairaalassa. Kysyin äidiltäni että oliko sukulaiseni vielä elossa. Äitini vastasi että  ”Kyllä kai… En mä ainakaa oo mitään kuullut että hän olisi kuollut. Mistä sulle tommosta tuli mieleen?” En itsekkään oikein tiennyt mistä mieleeni oli tullut […]

Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla 2010, 2010-luku, 2013, Enteet, Seinäjoki

Enkelikoirat

Olin silloin 13 kun rakas koirani kuoli 12- vuotiaana. Hän oli minulle hyvin tärkeä ystävä, olihan hän ollut elämässäni niin kauan kuin jaksoin muistaa. Muutama kuukausi sen jälkeen toinen vanha koiramme kuoli syöpään 10- vuotiaana. Sitten nuorin kissamme kuoli jo pentuna kun söi ompelulankaa. Minulla oli masennusta enkä ole vieläkään päässyt näistä tapahtumista yli. Selittämättömät […]

Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla 2010, 2010-luku, 2013, eläinhenki, Seinäjoki

Mies lumisateessa

Tämä tapahtui maaliskuussa 2012, kun olin tyttöystäväni kanssa palaamassa ystävämme syntymäpäiviltä Kourasta Seinäjoelle. Ilta oli myöhä ja lähtiessämme ajamaan hiljainen lumisade yltyi hyvin rajuksi. Tiet olivat liukkaat ja hyvin mutkaiset. Tyttöystäväni ajoi, itse istuin pelkääjän paikalla. Olin toki nautiskellut pari viinilasillista ja olutta, mutta humalassa en ollut, lähinnä pikku hiprakassa. Tyttöystäväni oli tietysti selvinpäin. Kuortaneen […]

Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla 2010, 2010-luku, 2012, Seinäjoki, Tunnistamaton henki

Kilinää

Tämä tarina alkaa siitä kun isäni oli pieni. He asuivat vanhassa kartanossamme, joka on vieläkin pystyssä. Hän asuu siinä vieläkin Isäni oli tosiaan pieni ja hänellä oli 4 sisarusta. Hänen vanhempansa ja kolme sisarustaan lähtivät sukulaisten luo. Isäni ja hänen isosiskonsa jäivät vahtimaan kartanoa. Joulu oli tulossa ja oli jo myöhä. Yhtäkkiä he kuulivat outoa […]

Tarina löytyy arkistosta Lännen aavetarinat avainsanoilla 1989, 1990, 1990-luku, Seinäjoki, Selittämättömät äänet

Pieni pellavapäinen tyttö

Olin viemässä koiralle ruokaa tarhaan eräänä tämän syksyn iltana, kun huomasin pienen tytön hahmon koiratarhan vieressä. Koiramme hyppi tavanomaiseen tapaansa häkkiä vasten ja heilutti häntäänsä tätä hahmoa kohti. Ensin säikähdin, että oma tyttäreni oli päässyt jollain konstilla pihalle, sillä tämä tyttö jonka näin oli aikalailla saman kokoinen ja pellavapäinen niinkuin omakin tyttäreni on. Nopsaan kuitenkin […]

Tarina löytyy arkistosta Idän aavetarinat avainsanoilla 2006, 2010, 2010-luku, pellavapäinen, pieni, Seinäjoki, Tunnistettu henki, tyttö

Tummat hahmot

Ollessani 5-6 vuoden ikäinen ja asuessani siskoni (2 vuotta vanhempi) ja vanhempieni kanssa kerrostalossa, kohtasin pelottavan ilmiön. Tapamme mukaan heräsimme siskon kanssa aikaisin lauantaiaamulla, kaappasimme peitot mukaan ja kiirehdimme katsomaan piirrettyjä telkkarista. Yllätykseksi näimme olohuoneessamme L-muotoisen sohvan nurkassa istumassa tumman hahmon ja parvekkeella 1-2 tummaa hahmoa. Pelästyimme kovasti näkemäämme ja kiirehdimme herättämään omat vanhemmat. Heidän […]

Tarina löytyy arkistosta Lännen aavetarinat avainsanoilla 1980, 1980-luku, 1984, Seinäjoki, Tunnistamaton henki