Haku avainsanalla: isoisä


Papan katumus

Lapsuudessani pappa oli mulle läheinen. Ollessani kuusi minulle syntyi velipuoli isän puolelta. Ja pappa oli iloinen kun tuli pojanpoika ja minä jäin huomiotta. Yritin kaikin tavoin saada lapsena pappani huomion, yritin yhteisillä jutuilla saada hänet velipuoleltani itselleni takaisin. Mutta pappa aina hätisteli minua. Teini-iän tullessa tuli ne nuorten omat ongelmat ja jutut. Kun papalle piti […]

Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla 2000, aave, henki, isoisä, riita, Tampere, Tunnistettu henki

Saksalaisten veneet palaavat

Pienenä tyttönä kuulin isoveljeni kaverilta hänen papan kertoman tarinan. Pappa asui jonkin järven pienellä saarella jonne oli sodan aikana saatu saksalaiset piiritettyä ja sinne surmattua. Pojan pappa otti kerran hänet mukaan soutuveneeseen, muulla tavalla saareen ei tietenkään päässyt ja ollessaan puolivälissä järveä oli alkanut pikku veneitä tulemaan rannalta kohti saarta, venheet täynnä miehiä. Veljeni kaveri […]

Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla isoisä, lappi, natsi, pappa, pohjois-suomi, saari, saksalaiset, sota

Rippileirin outoja tuntemuksia

Ukkini kuoli 2001 olin silloin seitsemän. 2010 menin rippileirille isoseksi ja leiri sujui normaalisti. Leirin ollessa puolessa välissä ystäväni Ella(nimi muutettu) oli ahdistunut ja tunsi kehollaan kuin joku koskettelisi häntä, Ella kertoi että hänen ystävänsä oli raiskattu muutama vuosi sitten ja hän  epäili koskettelun tunteen johtuvan siitä koska raiskaaja tunsi myös Ellan. Leiri alkoi maanantaina […]

Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla 2010, askainen, isoisä, rippileiri

Rintamamiestalon henkiolennot

Asuin koko lapsuuteni samassa talossa Kouvolassa parikymppiseksi saakka. Kyseessä on sotien jälkeen rakennettu rintamamiestalo. Talossa on sattunut yhtä sun toista, eikä pelkästään minulle, vaan myös siskolleni ja äidilleni. En enää siis itse asu talossa, vanhempani asuvat tässä talossa yhä ja vierailen siellä pari kertaa viikossa. Talossa tulee lähes aina outoja kuulohavaintoja ja tunteita, kuten aivan […]

Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla 1999, 2000, 2004, äänet, Askeleet, isoisä, Isovanhemmat, kouvola

Papan vaeltava henki

Ajattelin nyt kertoa teille kuolleesta isoisästäni. Pappani oli eläessään hyvin eloisa ja puhelias ihminen mutta humalassa hän oli hiukan agressiivinen. Pappani kuoli 2007 syksyllä ja minulla tuli häntä todella ikävä mutta jatkoin elämääni suht´normaaliin tapaan. Eräänä yönä jolloin olin juonut liikaa limukkaa, en saanut helposti unenpäästä kiinni koska pissatti ja mahassa velloi.Siinä kun kieriskelin ja […]

Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla 2008, äänet, ääni, isoisä, pappa, tavarat

Tädin kertomia

Tätini oli perheineen tullut mummin seuraksi muutamaksi yöksi. Yöllä hän oli herännyt askelten ääneen ja ajatteli mummin heränneen ja käveleskelevän talossa, hän nousi sitten ylös aikoen käydä viemässä mummin takaisin nukkumaan. Hän näki pimeässä talossa keinutuolin keinuvan ja käveli olohuoneeseen hakemaan mummin, vaan keinussa ei ollutkaan ketään, se keinui vielä jonkin aikaa itsekseen kunnes hiljalleen […]

Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla henki, isoisä, keinutuoli, täti