Haku avainsanalla: henki


Papan katumus

Lapsuudessani pappa oli mulle läheinen. Ollessani kuusi minulle syntyi velipuoli isän puolelta. Ja pappa oli iloinen kun tuli pojanpoika ja minä jäin huomiotta. Yritin kaikin tavoin saada lapsena pappani huomion, yritin yhteisillä jutuilla saada hänet velipuoleltani itselleni takaisin. Mutta pappa aina hätisteli minua. Teini-iän tullessa tuli ne nuorten omat ongelmat ja jutut. Kun papalle piti […]

Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla 2000, aave, henki, isoisä, riita, Tampere, Tunnistettu henki

Rosa-koiran opastus

Minulla oli koira jonka vanhemmat lopettivat salaa vuonna 2002. Rosa oli sekarotuinen narttu enkä tätä ennen ollut päässyt sen kuolemasta yli. Olin pitkästä aikaa käymässä kotona ja sain päähäni lähteä Kallioille, n. muutaman kilometrin päässä metsässä olevalle Minun ja Rosan Kivelle. Kävimme aina siellä yhdessä retkellä, söimme eväitä ja lähdimme takaisin. Lähdin tarpomaan lumiseen metsään, […]

Tarina löytyy arkistosta Pohjoisen aavetarinat avainsanoilla 2008, eläinhenki, henki, koira, kuukasjärvi, ranua

Vainajan yöllinen ryömiminen

Kankaanpään opisto on perustettu entisen kartanon maille, ja alkuperäisten rakennuksien lisäksi paikalle oltiin rakennettu uusi asuntola sekä koulurakennus. Vanha asuntola sekä päärakennus olivat jo ajalta ennen sisällissotia; siinä välissä oli ehtinyt tapahtua paljon kaikennäköistä, kuten päärakennus oli palanut ja paikka oli toiminut jonkinlaisessa roolissa sodan aikana. Paikassa oli meininkiä asuntoloiden ijistä riippumatta. Ensimmäisen vuoden asuin […]

Tarina löytyy arkistosta Lännen aavetarinat avainsanoilla ääni, halvaus, henki, kosketus, saastunut järvi

Hokkanen

Muutimme Hovinsaarelle äitini kanssa tämän uuden miesystävän asuntoon Syksyn 2011 alussa, juuri ennen koulujen alkua. Ensimmäisinä päivinä nukuin äidin vieressä, sillä tuleva huoneeni ei ollut vielä siivottu eikä muutakaan. Silloin oli oloni oikein rauhallinen. Mutta, kun pääsin vihdoin muuttamaan uuteen huoneeseeni, alkoi epävarmat tunteet iltaisin ja kuulin epämääräistä yskimsitä ja askelia, vessan ovea availtiin (helposti […]

Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla aave, henki, Hokkanen, taiteilija

Etu-Töölön vanha mies

Asuin silloin Etu-Töölössä edesmenneen mummoni asunnossa. Heräsin yöllä tunteeseen, että joku on makuuhuoneessa. Katselin ympärilleni ja huomasin, että sängyn jalkopäässä seisoo joku mies. Ensin säikähdin, että joku on tunkeutunut sisään, mutta säikähdys meni äkkiä ohi. Nipistelin itseäni, että olenko hereillä. Mies, vanhahko, tuijotteli minua ja minä takaisin ehkä 10 sekunnin ajan, sitten tämä hahmo alkoi […]

Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla Helsinki, henki, kissa, vanha mies.etu-töölö

Paritalon inhottavia ilmiöitä

Asuin koko lapsuuteni 1950-luvulla rakennetussa paritalossa, jonka perheeni ja serkkujeni perhe oli ostanut äidin siskon miehen puoleisilta sukulaisilta. Minulla on paljon pelottavia muistikuvia talostamme. Minulla ei ole lapsuudestani muita kuin yksi selkeä muistikuva jostain oudosta. Tällöin taloamme ei oltu vielä juurikaan remontoitu, joten minä ja veljeni nukuimme vanhempiemme huoneessa sijaitsevassa alkovissa. Eräänä yönä olin hereillä […]

Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla 2007, 2010, henki, Kotka, naishahmo, ötököitä, sähkölaitteet

Runoilijakodin piika

Porvoon kirkonmäellä, itse kirkon vieressä sijaitsee niin kutsuttu ”runoilijakoti”  jossa asuu aina jonkun valtion runoilija palkinnon saanut jokusen vuoden, tai jotain sinne päin, näin olen ymmärtänyt. Kyseinen talo näyttää kirkon vieressä pieneltä tönöltä, mutta talo jatkuu alas mäkeä, ja on muutaman kerroksen korkuinen. Tarina kertoo joskus aikoinaan talossa palvelleesta piiasta, joskus 1800-luvun puolivälissä tai lopulla, […]

Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla 1800, aave, elävältä hautaus, henki, mielisairaus, Porvoo

Naisen henki asunnossa

Nuoresta tytöstä lähtien olen ollut kiinnostunut näistä asioista ja erilaisista ilmiöistä. Vanhempani ja niiden vanhemmat on kertoneet paljon tarinoita, jotkut voidaan selittää järjellä joitain ei. Muutin 2009 ensimmäisen kerran ihan yksin asumaan Lahden keskustaan. Talo oli vanha, suunnilleen 50luvulla rakennettu. Ennen minua asunnossa asui vanha työkaverini. Asunto oli kaksio. Kerkesin asua asunnossa melko pitkään ennenkuin […]

Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla aave, henki, Lahti, naisen henki, tavarat

Kerrostalon nutturatukkainen tyttö

Minun hyvä ystäväni muutti n. vuosi sitten ensimmäiseen omaan asuntoonsa, poikaystävänsä kanssa. Yksi ilta, pari viikkoa asunnossa asuttuaan Minna (ystäväni) oli yksin kotona ja odotti isänsä hakevan hänet (en muista mihin he olivat menossa). Minna odotti isäänsä ikkunassa. Hän näki kuinka isän auto tuli pihaan ja lähti sitten tietenkin alas. Autossa hetken ajettuaan, hänen isänsä […]

Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla 2010, aave, Espoo, henki, tyttö

Katin visiitti manaajalle

Tätä kertomusta en itse ollut todistamassa mutta kuuliin tämän äitipuoleltani ja päätin laittaa tämän tänne. Muutama vuosi sitten äitipuoleni ystävä Kati lähti siskonsa Katjan kanssa manaajalle koska Kati oli jo pirkään kärsinyt käsittämättömistä olkapääkivuista. Manaajalla Kati oli tuntenut kuinka kipu oli valunut alas hänen kättään. hän oli onnessaan siitä, mutta ennen heidän lähtöänsä manaaja oli […]

Tarina löytyy arkistosta Etelän aavetarinat avainsanoilla 2009, aave, henki, liikkuvat esineet, Manaaja, Nastola