Mummulan ullakko

Tapahtumapaikka
Tampere

Tapahtuma-aika
2008

Aaveen muoto
Selittämättömät äänet

Kertojana toimi
Aaveystävä

Kerron tämän tarinan siksi, että se vaivaa minua.

Olin mummulassani yötä ja menin nukkumaan yläkertaan. Siitä yöstä lähtien on alkanut tapahtua mummulan ullakolla outoja asioita. Kuulin yöllä kuinka raskaat askeleet menivät pitkin ullakkoa, pysähtyivät ja sitten kuului äänekästä kolinaa.

Kun menin aamulla katsomaan oli mummun arvokas lasivitriini mennyt rikki. En aluksi uskonut, että siellä olisi ollut jotan aaveita, mutta kerran kuulin kun serkkuni puhui kuinka oli ollut mummulassa yötä ja kuinka oli kuulunut raskita askelia ja kirja oli pudonnut hyllystä niin sitten uskoin.

Vaari puhuu myös raskaista askelista ullakolla joten uskon, että tarinani on totta. Kerran kun olin mummulassa isäni kanssa kuului taas samat askeleet. Kun menimme katsomaan siellä ei näkynyt enää mitään.


Jaa facebookissa
Tarina löytyy arkistosta Lännen aavetarinat avainsanoilla 2008, äänet, Mummula, Tampere, Ullakko.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*


*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>