Olin kerran yksin kotona ja tein rauhassa läksyjäni lattialla, koska kirjoituspöytäni oli täynnä tavaraa. Yhtäkkiä vieressäni ollut roskis liikkui askeleen minuun päin. Huomasin, että se ei ollut lähelläkään muita huonekaluja tai seiniä.
Jätin asian sikseen ja tein läksyni loppuun. Sitten menin katsomaan telkkua ja näin, että minun huoneeni ovella seisoi joku. Se ei ollut siskoni tai äitini.
Myöhemmin sinä päivänä etsin kännykkäni laturia. Menin huoneeni ovelle. Huone oli hämärä. Tihrustin, oliko se kirjoituspöydälläni. Ei ollut. Jäin kuitenkin ovelle seisomaan vielä hetkeksi. Säikahdin, kun kuulin huoneestani askeleita, mutta vielä enemmän kun näin jonkun huoneessani.
Jouduin pakokauhun valtaan, käännyin ja juoksin pois.
Kerroin asiasta siskolleni ja hän uskoi minua. Sitten kun olimme kaikki kolme: minä, siskoni ja äitini olohuoneessa. Kuulin todella ison pamauksen. Taulu oli pudonnut itsestään seinältä. Minä ja siskoni jouduimme paniikin valtaan ja jopa huusimme kuorossa. Lisäksi tunsin kuinka joku lämmin ilmavirta viiletti lävitseni. (ovet ja ikkunat olivat kiinni ja silloin oli talvi).
P.S. Näitä tapauksia sattuu koko ajan lisää ja lisään niitä tänne aina silloit tällöin.